Lukemisia 2006
Ala-asteella (silloin oli olemassa vielä instituutio, joka tunnettiin tällä nimellä) opetettiin lukemisen jalo taito. Ensimmäisen oikean romaanin, joka tosin oli nuorille lukijoille suunnattu ja varsin isolla tekstillä varustettu, sain luettua ensimmäisellä luokalla lokakuussa. Sen jälkeen on tullut lukuisia luettuja ja lukemattomia kirjoja.
Nuortenkirja-aikoina pidin tarkkaa kirjaa sitä, mitä kirjat olen lukenut. Tavoitteeni oli lukea sivukirjastomme nuortenosaston kaikki lukemisen arvoiset kirjat. "Kaikki lukemani kirjat" -otsikolla varustettu, väripaperista itse kyhätty vihkonen on ikävä kyllä kateissa ja kirjakirjanpitokin loppui jossakin vaiheessa.
Nykyisin tulee luettua aika vähän Kirjallisuutta (isolla K:lla). Ylimääräistä aikaa on muka niin hirvittävän vähän ja ns. ammattikirjallisuuttakin pitäisi jaksaa kahlata läpi. Kaksi vuotta sitten päätin aloittaa kirjakirjanpidon uudelleen. Vuonna 2005 tuli luettua 35 oikeaa kirjaa ja 2006 listalla näyttää olevan jo 41 kirjaa. Nämä siis kaunokirjallisuutta. Uuden vuoden lupaukseni on, että tänä vuonna 2007 nautin vähintään 50 kaunokirjallista teosta.
Kirja-arvosteluja en ryhdy laatimaan, mutta päätin valita listalta 2006 kolme teosta, joita voisin suositella luettavaksi muillekin. Kirjat ovat satunnaisessa järjestyksessä. Kirja-alessa näytti olevan Aino Kontulan Rexi on homo ja opettajat hullui!, joka on varsin hauskaa ja helppoa lukemista. Heinäkuun rennosta lomalukemistosta löytyi Maeve Binchyn Talo Dublinissa. Kirja oli aluksi hyvä, mutta jälkimaku oli hmm.. Tarinasta ei meinannut millään tulla loppua. Kolmas valinta listalta on Mikael Niemen Nahkakolo, joka oli selvästi erilainen ja sellaisenaan varsin piristävä. Suurin piirtein kaikki muu oli täyttä roskaa. Nuo kolme mainittua taas ovat niin keskenään erilaista lukemista, että niistä voisi jokainen löytää jotakin.
Vuoden 2007 listalla on nyt kolmas kirja menossa. Kirja-alennusmyynti on parhaimmillaan, nähdään siellä. Lukeminen kannattaa aina.
1 kommentti:
Ja tuoko oli sitten vähän? Jos nyt oikein laskemaan ryhdyn, eikä lasten kirjallisuutta oteta lukuun, niin meikäläisen kaunokirjallinen anti viime vuonna (2006) taisi jäädä yhden käden sormilla laskettavaksi. Toinen niistä oli juurikin tuo "Rexi on... jne." ja se oli kyllä hyvä kirja. Melkein syttyi halu ryhtyä yläkoulun opettajaksi.
Ehkäpä otan haasteen vastaan (vaikket sellaista antanutkaan) ja kasvatan esimerkkisi mukaisesti vuoden 2007 kaunokirjallisuuslistaani 22%:lla. Parasta painella kirjastoon...
Lähetä kommentti