Tule jo joulustressi

Olen edelleen olemassa, vaikka taannoisen katkeran jääkiekkotappion en olekaan avautunut täällä. Joulukalenterista on avaamatta seitsemän luukkua, tänään oli vuorossa taas kerran poro. Siivottu on, jo jokunen aika sitten. Kynttilät ja koristeet ovat kohdillaan, enkä tunne minkäänlaista tarvetta tehdä mitään enempää. Jolulahjojen paketointi olisi mukavaa puuhaa, mutta kukaan ei ole toivonut mitään, joten ei ole mitään paketoitavaa.

Oikein rentoa ja mukavaa meininkiä siis. Olen odotellut sitä paljon puhuttua joulustressiä, mutta sitä ei kuulu. Saattaa tietenkin olla, etten erota sitä työstressistä. Viime aikoina olen kuitenkin erottanut työajan vapaa-ajasta, lukenut kaunokirjallisuutta, kötöstänyt joulukortteja (postitettu ajallaan!) ja kokeillut erinäisiä leipomuksia, joita pahaa-aavistamattomat vierailijat ja muut tutut ovat joutuneet testaamaan.

Projektinhallinnan käsikirjassa kohtasin itselleni uuden lempilauseen, jonka voin liittää kaikkeen tekemiseeni. "Tärkeämpää kuin tehdä asoita oikein, on tehdä oikeita asioita." - Peter Drucker. Eli yrittänyttä ei laiteta ja silleen. Itse itselleni tietenkin määrittelen, mitkä ovat oikeita asioita. Hallitsen oman elämäni projektia. Voidaanko elämää todella nimittää projektiksi? Luultavasti voidaan, sillä on sekä alku että loppu. Ja se vasta sisältääkin monta osaprojektia. Olen siis oman elämäni projektipäällikkö. Tätä huikaisevia mahdollisuuksia avaavaa pohdintaa on syytä jatkaa joskus paremmalla ajalla (ts. nyt en viitsi).

Tässä vaiheessa tuli riittävässä määrin osoitettua, että olen edeleen olemassa. Eräs viisas mies on kirjassaan kirjoittanut, että verkossa on sellainen meininki, että ellet kirjoita, lue ja kommentoi (tai jotain siihen suuntaan), niin et ole olemassa. Siksi siis kirjoitin ja jätin muut osat sinun huoleksesi.