Tuppeen koko sakki! - Tamperelaisten pahin puute on korjattavissa
Mie tulin Tampereelle junalla pohojosesta, napapiirin tuntumasta. Tampere on mukava paikka ellää ja olla, eikä tamperelaisissakaan ole kun yks pieni vika. Ei, ei se ole niitten hittaus, vaan paljon pahempi: kukkaan ei ossaa pelata tuppea. Mieluummin ne vääntää vaikka sököä.
Onneks tuo pieni puute on korjattavissa. Tarvitaan vaan tavallinen korttipakka ja kaks paria pellaajia. Tuppi on äly- ja taktiikkapeli, mutta pienellä harjotuksella etelän ihmisetkin voi oppia tuon mainion tukkikämppien ja savottojen perinnepelin.
Pelin korkein päämäärä on saada toinen pari tuppeen. Sitä vaikeempaa tupen saavuttaminen on, mitä parempia pellaajia on vastasa. Olennaista on huiputtaa vastustajaa pelityylillä niin, ettei samalla sahhaa silimään myös ommaa paria. Pelin aikana kortteihin liittyvä keskustelu on nimittäin anakarasti kielletty. Parille ei tule antaa minkäänlaisia peliohjeita.
Tuppi saattaa muistuttaa hieman englantilaista vistiä, josta on liika hienous karissut pois. Tupessa ei ole valttia eikä aina sooloakaan. Pelisä on sanastonsa, jonka oppiminen kuuluu ylleissivistykseen. Tuppi on myös nykyaikainen kilipailulaji, jossa ratkotaan Suomen mestaruudekki. Suomen tuppiliiton viralliset säännöt on vahvistettu 1992.
Tupen pelluu alakaa jaosta, joka on suoritettava erityisen tarkasti. Pakan kaikki kortit jaetaan yks kerrallaan myötäpäivään. Pellaajien on istuttava niin, että molemmilla puolilla istuu vastustaja.
Parit pyrkivät joko kerräämään kasoja, jolloin pelataan ramia tai välttelemään kasoja, jolloin peli on noloa. Yhellä kierroksella jokkainen lyö vuorollaan pöytään yhen kortin. Kasaan tullee aina neljä korttia, yks kultaki pellaajalta. Kasan saa kierroksella aina se pari, jonka pöydässä oleva kortti on korkein. Jaon jäläkeen pelityylin jokkainen valittee asettamalla mustan tai punasen kortin etteensä pöydälle nurippäin. Jakajasta seuraava näyttää korttinsa ensin. Mustalla tarkotettaan noloa ja punasella ramia. Mikäli joku pellaajista näyttää punasta eli ramaa, niin sitten mennään koko jako keräten kasoja. Ramissa ensimmäisen kortin lyö ramaajasta edellinen ja nolossa jakajasta seuraava. Rami on sikäli vaarallinen peli, että jos pari menettää eli häviää sen, vastustaja saa kaksinkertaiset pisteet. Kasan saanut pellaaja aloittaa aina seuraavan kierroksen.
Täsä pelisä tunnustettaan aina maata. Ässä on korkein kortti ja tietenkään suurinta korttia ei tarvitte lyödä, ja se saattaa olla typerääkin, jos kasa on kiinni eli jo tulosa omalle parille. Jos pellaaja ei ommaa kysyttyä maata, on hänen sakattava eli lyötävä joku muu kortti. Nolossa paras tilanne on, kun kädessä on vain muutamaa maata tai hyvin pienet kortit.
Tupen pistelasku kannattaa suorittaa paperille, jotta ikäviltä riitatilanteilta vältyttään. Seittemästä kasasta saa ramissa neljä pistettä ja jokkaisesta seuraavasta neljä lissää. Nolossa vastustaja saa pisteet. Koska kortteja on pakasa 52, on yhessä jaossa saatavana 13 kasaa eli suurin mahollinen pistemäärä on 28. Jos onnistuu viemään vastustajan ramin tyhjällä pöydällä eli vastapuoli ei saa yhtään kasaa, tulee pisteitä 56 ja toinen pari joutuu suoraan tuppeen eli häviää pelin. Varsinaisessa pelisä tuppeen tarvitaan 52 pistettä.
Jaon voittanut pari siis nousee ja on ylhäällä. Molemmilla pareilla ei voi olla pisteitä yhtäaikaa. Jos ylhäällä oleva pari saa seuraavassa jaossa alle seitsemän kasaa, se tippuu eli putoaa ja peli jatkuu nollatilanteesta.
Tupen perussanastoon kuuluvat siis seuraavat tärkeä käsitteet. Mennä tuppeen eli hävitä (vastustaja saa 52 pistettä). Rami/iso/punainen tarkoittaa sitä, että yritetään kerätä kasoja. Ramin vastakohta on siis nolo/pieni/musta. Sooloa harrastavat vain hyvin kokeneet pelaajat. Laistaminen tarkoittaa alta menemistä, vain maan tunnustaminen on tärkeää. Olla ylhäällä on sama kuin johtaa peliä, jolloin vastapuoli on pöydällä/alhaalla eli ilman pisteitä. Nälsyllä tarkoitetaan sitä että vastustaja ei saanut yhtään kasaa. Nälsyn tuppi taas on hirvittävä häpeä, jossa toinen pari vie oman ramin.
Nyt voitte ottaa kortit esille ja kerääntyä pöydän ympärille, vaikka kyllä lattiakin kelpaa. Varatkaa runsaasti aikaa, äläkääkä heilutelko jalakojanne merkiksi parillenne, siitä jää kuiteski kiinni.
Löysin oheisen tekstin viikonloppuna arkistojen aarteita siivotessa ja päätin tallettaa sen uuteen "varmaan paikkaan". Teksti on kirjoitettu varsin vapaamuotoisesti, ajatusten virtana vuonna 1995 sähkökirjoituskoneella. Kirjoitin tuolloin sääntöjä itselleni ylös, koska tupen taitajat olivat vähissä ja säännöt alkoivat unohtua. Nämä eivät ole viralliset säännöt, vaan ne, joilla olen oppinut pelaamaan. Tuppiliitolla ei näytä olevan nettisivuja ja muutenkin aiheeseen liittyvät www-sivut ovat vähissä: edes www.korttipelit.net ei tunne tupen sääntöjä. Alkujaan Oululainen Samuel Tervaskanto näyttää kuitenkin ohjelmoineen verkkotupen (testaamaan!).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti