lauantaina, marraskuuta 25, 2006

Aivoero (siinä ei ole kirjoitusvirhettä)

"Naisten ja miesten aivoero on satua", otsikoi Aamulehti 25.11.2006. Samaan hengenvetoon se leimaa kaiken asiaan liittyvän nettikeskustelun suureksi pupuksi ja kuvittaa tarinaa piirroskuvalla aivoista. Väitteeille on löytynyt monta vahvistavaa argumenttia, joissa väitetään, ettei aivoilla ole eroa. Sanomalehden järjestämälle estraadille astelee mm. dosnetti Hannnu Lauerma Turun vankimielisairaalasta.

Psykologit voisivat tutustua tietokoneohjelmiin. Saman asian voi toteuttaa usealla eri tavalla ohjelmoimalla. Toiset toteutukset ovat tehokkaampia ja toiset muuten huonompia, vaika softa toimii. Päältäpäin eroa ei huomaa, varsinkin kun se koodi on kuorrutettu käyttöliittymällä.

"Osaavathan naiset keskittyä moneeen asiaa yhtäaikaa, mutta keskittymisen taso on matalalampi. Tiedä sitten johtuuko tuosta naisten huono ymmärrys teknisten laitteiden toiminnasta." (AL 25.11)

Olen lukenut joskus Gleitmaninin ja kumppaneiden teoksen Psychology. Sen lisäksi, että kirjassa selitetään kauniisti havainnolistaen aivojen (yksikössä, ottamatta kantaa sukupuoleen) rakenne, siinä on huomattavasti uhrattu sivuja älykkyydelle ja persoonallisuudelle. Tuosta teoksesta voi oppia ainakin sen, että myös muilla tekijöillä kuin aivojen rakenteella on vaikutusta "naiseuteen " ja "mieheyteen".

"Kaiken takana on aivokurkiainen. Se on naisilla suurempi, joten naisten aivopuoliskot voivat keskustella keskenään nopeammin kuin miesten." (AL 25.11). Selitys tosiseikalle olisi hyvä, mutta Aamulehdehden psykologi pystyy vakuuttamaan lukijan, ettei näin ole. Jossainhan eron on kuitenkin oltava. Naisen aivojen koodi on siis sellaista, että samaan aikaan pystytään suorittamaan useita aliohjelmia tehokkaasti. Optimointi on päivän sana.

Koska koneen rakenne on sama, naisen aivoissa on siis parempi softa. Kyseinen ohjelma on rakennettu ottaen huomioon tiettyjen elämän reaaliteettien ja lainalaisuuksien vaatimukset. Ikävä tosiasia on myös se, että käyttöliittymäkin on yleensä parempi. Naisen käyttöliittymäsuunnittelun on tehnyt designer, miehellä sen toteutti teknillisen yliopiston insinööri.

2 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Olematta lainkaan feministinen...

Ihmisen luomisprosessi muistuttaa todellakin ohjelmointiprosessia. Ensin tehdään harjoituskappale (proto). Uusi, täydellisempi versio tehdään siten, että otetaan käyttöön vanha teos tai osa siitä (kuten vaikkapa kylkiluu), poistetaan siitä jotain ja laitetaan jotain tilalle. Näin syntyy jotain taas hieman kehittyneempää. Hyvä, että Jumala jätti kehittelyn naiseen. Muutenhan meillä saattaisimme jäädä toiseksi.

Muuten, dosnetti kuulostaa hyvin vanhalta teknologialta. Wikipedia kertoi, että kysessä oli mies.

Anonyymi kirjoitti...

aivoero on joskus, toivottavasti harvoin, myös avioero. t. Suru